Eloa Ruotsissa

Kun saatiin sormet notkeiksi niin ajattelin heti laittaa uusia huomioita jakoon. Viikko meni aikalailla jo kaavoihin kangistuneena, lukuun ottamatta torstaista keskipäivän spinniä. Ainakin Ericssonilla tuntuu olevan sellainen tapa että kaikki ne, jotka eivät lähde syömään kello 11, lähtevät jonnekin urheilemaan, joko lenkille tai salille/uimaan jne. Itse ajattelin siis kokeilla pyöräilyä. Tunnilla (eli 45min) olikin kymmenen henkilöä. Vetäjä oli jo keski-iän saavuttanut nainen, mutta se ei menossa tuntunut. Itse hieman urheilua viime aikoina vierastaneena ajattelin aloittaa hieman verkkaisemmin. Tietysti hikipyyhe ja juomapullo olivat jossain muualla kuin mukana. Onneksi tahti oli sopiva, että niitä ei pahemmin kaivannut. Perinteiseen ruotsalaiseen tapaa vetäjän mielestä kaikki oli mahtavaa ja ylihieno, ja jos joku ei jaksanut lisätä vastusta sai istua, jos halusi. Hieno maa, mikään ei ole kenenkään vika, paitsi jos menet koiran kanssa ei-eläin –osastolle. Silloin on jokaisen kunnollisen ruotsalaisen velvollisuus närkästyneesti ilmoittaa tästä epäkohdasta kyseiselle henkilölle. Mahtavaa!
No, tunti sai lopulta hienkin kirpoamaan niin siitä jäi hyvä mieli. Toivottavasti muut vetäjät eivät ole ihan näin ruotsalaisia... :D

Jotain hyvää

Seuraava hyvin yllättävä asia sijoittuu toiseen itselleni tärkeään laitokseen eli ruokakauppaan. Täällä on huomannut, että jopa kohtalaisen pienissäkin (siellä ehkä Siwa) kaupoissa on todella hyvät hedelmävalikoimat. Yhtenä päivänä löysin tuoreita aprikooseja, eikä tuoreet taatelit tai vähintään pakatut ole mikään yleellisyys täällä. Tuoretuotteet ovat selkeä vahvuus täällä. Jotta ette luulisi, että olen täysin hurahtanut täkäläiseen menoon löytyy kaupoista myös puutteita. Pienemmistä kaupoista lihan hankkiminen on aikamoinen haaste, eikä suurimmissakaan liikoja ole. Kanapuoli on pienissä kaupoissa melkein olematon ja valmismarinointia ei täällä juuri harrasteta. Tämä voi tosin olla pelkkää plussaa viimeaikaisten uutisten myötä. Paras kauppa molempien yllämainittujen osalta on toistaiseksi ollut Åhlens, joka on ilmeisesti hieman samaa tasoa kuin Stockmann Suomessa. Eli ainakaan laatu ei täällä ole päässyt laskemaan!

..ja jotain huonoa

Edellinen oli kuitenkin ehkä pääasiassa myöteinen seikka täältä. Se vastapuoli löytyi sitten matkalla kauppaan. Jo matkalla silmään sattui (ja nimenomaan sattui!) seuraava näky: keski-ikäinen mies nojaamassa puuta vasten keskellä vilkasta katua ja kellon ollessa 12 keskipäivällä. No, se ei sinällään olisi ihmeellinen seikka Suomessakaan, mutta tämä veijari olikin siinä kusella! Missä olivat kaikki kansankynttilät tässä tilanteessa?! Siinä tilanteessa olisi pari suomalaista laatusanaa tienneet paikkansa. Ikään kuin tätä vielä korostamaan metrossa vastaan tuli kohtalaisen samanlainen tilanne. Jo laiturilla epäröiden (eli kännissä hoiperellen) hinautui pariskunta kohti metroa. Sisään päästyään nainen alkoi selvittää jotain kanssamatkustajille. Emme kuulleet mitä hän sanoi, mutta jostain avusta ilmeisesti oli kysy luultavasti omat rahat olivat jo päässeet kurkusta alas ja lisää teki mieli. Muut matkustaja eivät sen kummemmin tätä noteeranneet ja hän jatkoi penkkirivistä toiseen. Mies oli vielä sen verran tolkuissaan, että huomasi naisen kadonneen ja huuteli häntä joka pysäkillä: ”Mariaaa”. Nyt voitte kaikki suomalaisen metron käyttäjät korjata, mutta omalle kohdalle ei vielä tähän mennessä ole sattunut kumpaakaan ylläolleista tilanteista. Voisi sanoa että Ruotsi nolla – Suomi yksi! Ainaki känniörvellyksen osalta.